Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.
Liian vähän liikuntaa?

Liian vähän liikuntaa?

Lisätty 17.07.2017

Pärjäisikö koira vähemmällä liikunnalla? Kuinka paljon vähemmällä? Miten vähäisempi liikunta vaikuttaa koiraan, sen pääkoppaan? Tässä meidän tarina, kun meidän oli pakko vähentää koirien liikuntaa. 

Going crazy?Going crazy?

Satutin keväällä jalkani ja sen takia olen joutunut vähentämään koirieni ulkoilujen määrää, aika dramaattisestikin. Ja tämän vuoksi olen viime aikoina potenut huonoa omaatuntoa ja pähkäillyt kovasti koirieni hyvinvointia - etenkin sitä, riittääkö niille oikeasti tämä nykyinen vähentynyt liikunnan määrä?

Huonon omantunnon lähteellä

Ensimmäisen koirani aikana (mooooonta vuotta sitten), oli suositus, että koiraa pitää ulkoiluttaa 3-4 kertaa päivässä ja kilometrejä pitäisi kulua päivittäin, koiran koosta riippuen 5-10 km välillä (puhuttaessa "normiperhekoirasta"). Nyttemmin ymmärrän, että tuossa suosituksessa ei juuri otettu koirayksilöä huomioon, mutta silti nuo ensimmäiset kuulemani "säännöt", varsinkin kilometrien määrä, saavat minut usein kokemaan huonoa omaatuntoa. 


Nilkkahaverin myötä jouduin siis tuunaamaan koirien saamaa liikunnan määrää, paljon! Liikkua voi sisälläkin toki, joten selkeyden vuoksi tarkoitan nyt koirien ulkoilua ja niiden siitä saamaa liikuntaa. Määrän vähentäminen on tarkoittanut sekä ulkoilukertojen ja laadun vähentämistä että ulkoilujen pituuden vähentämistä.

Normaalisti
Yleensä me - Voro (60 cm, 30 kg, 11 v.), Mihai (45 cm, 15 kg, 5 v.) ja minä (167 cm, kiloja ja ikää en kerro, hah!) - käymme ulkoilemassa vähintään 3 kertaa päivässä ja siinä väleissä koirat oleilevat pihalla. Metsässä käydään ulkoilemassa jotakuinkin joka toinen päivä, vähintään tunti kerrallaan, hihnalenkit siihen päälle. Hihnalenkkien pituus on ollut päivässä yhteensä n. 5 kilometriä (kauheen vähän, huutaa omatunto ja osa teistä, mutta hei, me unohdettiin jo tuo vapaan liikunnan määrä vaihtelevassa maastossa ;) ). Yllämainitut liikuntamäärät ovat tuntuneet sopivan koirilleni oikein hyvin. (Älä vaan yritä matkia näitä määriä, vaan lue juttua eteenpäin!)
 
SuohepulitSuohepulit
4 kuukautta...
Nilkkahaverin takia ulkoilukertoja laskettiin kahteen (ääk!), piha (onneksi) mahdollisti tämän. Ulkoilujen pituus taasen on laskenut vielä dramaattisemmin. Perhe auttoi varsinkin pitämään ulkoilukerrat kuosissa, mutta kilometrit ja ulkoilun laatu kumminkin vähenivät. Itse hyvä jos kilometrin pääsin käveltyä. Alussa en edes sitä. Eli 2 kertaa päivässä kilometrin kerran. Huh! Ja tätä on jatkunut n. 4 kuukautta. Pari-kolme viikkoa on saatu oleiltua mökillä, jossa koirat ovat olleet vapaana kaiket päivät ja kaupungista käsin ollaan käyty lyhyitä metsälenkkejä, mutta silti 4 kuukautta olemme pärjänneet aikaisempaa huomattavasti vähäisemmällä liikuntamäärällä.

Tuliko niistä mökkihöperöitä, seinille hyppiviä huligaaneja?
Fyysisestihän koirat ovat pakostakin huonommassa kunnossa, mutta isomman ongelman olettaisi syntyvän tuolla käytöspuolella. Hyppivätkö koirat seinille tänä, vähäisemmän liikunnan, aikana? Alkoiko niillä esiintyä käytösongelmia? Vai jotakin muuta kenties?

Noh, Mihai oppi (onneksi vain lievästi) "komentelemaan" ruoka-aikaa ja harvakseltaan myös tekemisen puutetta (tulkintani mukaan). Muuten lyhyemmät ulkoilut tuntuivat vaikuttavan Mihaihin positiivisesti. Se on nykyään rennompi, etenkin niillä ulkoilulenkeillä. Tämä selittynee sillä, että Mihai on hieman arka ja pelokas - joten lyhyet ja stressittömät ulkoilut tekivät sille hyvää. Kropasta hävisivät lihasjumit ja kokonaisuudessaan koira voi mielestäni sekä fyysisesti että pääkopaltaan paremmin kuin ennen nilkkahaveria. Se stressaa vähemmän nykyään.

Entäs Voro? Kaikki jotka tietävät Voron, tietävät, että se on aika lunki tyyppi. Mutta se on kumminkin 30 kiloinen isohko koira. Eikö vähäisellä liikunnalla ollut mitään vaikutusta siihenkään? Tuota. Ei. Eikun joo! Yksi juttu, ihan alussa se alkoi haukkumaan pihalla enemmän. Ja Voro haukkuu ehkä kerran päivässä yleensäkin. Ja, noh, ehkä se vähän useammin ottaa katsekontaktia, kuin sanoakseen, että "eikö me vieläkään mennä lenkille? Ai ei. No ei sitten, mä jatkan sit tätä mun relaamista tässä". (Voro <3)

Hyvinvointia muilla keinoilla
Olisi helppo vetää näistä johtopäätöksiä, että "eipä ne juuri vähemmästä liikkumisesta häiriintyneet", siltähän se vaikuttaa. Mutta hommahan ei ole näin musta-valkoinen. Liikunnan määrä on vain yksi hyvinvointiin vaikuttava asia.
 
Hyvinvointi koostuu eri asioista ja oikean tasapainon löytyminen, se on "koirariippuvaista", yksilöitä kun ovat. Esimerkiksi tarvittavaan liikunnan määrään vaikuttaa moni asia: rotu, koko, terveys, energiataso, mutta myös luonne, pelkotilat, ulkoilun laatu (etenkin!) jne.

Tuntuu, että omien koirieni osalta liikunnan vähäisyys ei siis ollut "iso asia". Mutta, MUTTA, tämä johtui luultavasti myös siitä, että teetin niille "aivotöitä". Laiskasti ja harvakseltaan, mutta ilmeisen tarpeeksi. "Aivotyöt" tässä tarkoittavat virikkeistämistä, eli lajityypillisen tekemisen tarjoamista eli esim. ruuan etsimistä maasta, vedestä ja ilmasta, puuhaboxeja, kongeja, luita - jotta koira pääsee toteuttamaan "itseään", eli (ainakin) osa sen metsästyskäyttäytymistarpeista tulee tyydytettyä. Teimme myös lyhyitä ulkoiluja vapaana ollen ja muiden koirien kanssa ulkoillen - se on paljon antoisampaa koiralle kuin hihnalenkeillä käynti.
 
Kuka siivoaa?Kuka siivoaa?

Mihain kropan jumien häviämiseen vaikutti mahdollisesti myös osteopaatti-visiitit (luultavasti isostikin) ja erilainen, rauhallisempi,  ympäristö. Mihain "ruuan komentelut" ja "tekemisen puutteet" hoituivat yleensä joko aivotyöllä tai n. 10 minuutin koulutussessiolla, ja koira palasi tyytyväisenä "lepomoodiin". (Ethän reagoi "komenteluun" heti, ettei koira saa välitöntä palkkiota toiminnastaan ja komentelu sen seurauksena lisääntyy).

Mitä tällä kaikella halusinkaan sanoa?
Liikunta on tärkeää, mutta joskus sen voi korvata muulla tekemisellä. Jos et jostain syystä kykene normaaleille lenkeillenne tai sinusta tuntuu siltä, että "TAAS pitäisi mennä koiran kanssa pitkälle lenkille", testaa! Testaa, miten koirasi voisi, jos muutaman päivän menettekin lyhyemmälle lenkille ja osan "säästetystä" ajasta käytättekin "aivotöihin". Alkaako se koira "hyppiä seinälle" vai kuinka teille käy? Voiko koira paremmin vai huonommin? Jos siitä tuleekin rennompi ja levollisempi kuin odotitkaan?

Etsi teidän oma tasapaino!
Etsi oman koirasi rajat ja jatkakaa siitä! Löytäkää teidän oma tasapaino! Etenkin jos koirasi on arka tai pelokas, liikunnan määrä (sinun mielestä tutussa ja turvallisessa, mutta hänen mielestään mahdollisesti) pelottavassa ympäristössä ei ole välttämättä rentouttavaa, vaan lyhyet laadukkaat lenkit haistellen ja tutkien, ja aivotyö voi olla parempi ratkaisu. Testaa!  Mikä sopii muille, ei ehkä sovi teille. Mikä sopii teille, ei ehkä sovi muille.

Meillä aletaan nyt pikkuhiljaa palata normaaleihin ulkoilumääriin ja rutiineihin, mutta kyllähän tuo oli - kaikesta tietämästäni teoriasta huolimatta - helpottavaa huomata, kuinka liikunta ei ole "kaikki kaikessa", välillä noita "rajoja" voi venyttää. Aivotyöhän ei voi korvata kaikkea liikuntaa, mutta hyvä lisä ja apu se on!

Mukavia ja antoisia ulkoiluhetkiä! Anna koiran välillä viedä sinua, sen haluamia reittejä pitkin. Koira on onnellinen, kun se saa haistaa ja tutkia!

Häntä heilumaan-blogi käsittelee samaa aihetta näin: https://hantaheilumaan.wordpress.com/2017/07/15/onko-vasynyt-koira-onnellinen-koira/

Kotikoira suosittelee: 

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?